Saanan kainalossa

Hengissä päästiin Kilpisjärvelle asti. Soirossa tankattiin epeliin menopeliin 55litraa löpöä ja viiden aikoihin oltiin täällä Kilpisjärven retkeilykeskuksessa tjsp. Palvelu on hyvää, karavaanarikollegoita on vain muutama, aurinko paistaa, hyttysiä ei enää ole ja kaikki on joltisenkin ok. Tietty mielialaan voi hieman vaikuttaa se, että Paz nukuttaa vuorostaan tuota kupeittemme hedelmää (minä käytin tytön kylvyssä! Uroteko!) ja minä istun markiisin alla nauttien selän takana olevasta Saanasta ja alcatraz-kupin antimista. Kunhan nappula saadaan nukkumaan, alkaa se meidän laatuaika. Lucifer on kannettu pihalle ja grillimakkarat odottavat viileässä jääkaapissa, ai että kohta syödään.

Käytiin tuossa illan ratoksi käveleskelemässä hieman. Sisään kirjautuessamme respan rouva kehotti olemaan välittämättä norjalaisten "naulateltoista" - heidän kausi ei ole vielä alkanut. Nuohan on aivan huisia rakennelmia! Enemmän varusteita kuin normaaleissa suomalaismökeissä ja niihin on todella nähty vaivaa! Tietty hieman ihmetyttää se, mitä norjalaiset täällä tekevät talvella? Nauttivat etelän lämmöstä ja monipuolisista vapaa-ajanviettomahdollisuuksista? Noh, meilä jokaisellahan on omat pienet poikkeavuutemme.

Norjalainen "naulateltta" Kilpisjärvellä

Näistä päivityksistä tulee lyhyempiä kuin normaalisti, koska kirjoitan tämän  ipadilla (pikkuläppäri kieltäytyi löytämästä verkkoa). Lisäksi punakynälle olisi varmasti hommia enemmän, koska tämä kirjoittaminen tapahtuu kaksisormitekniikalla ja tekstinkäsittelyominaisuudet tässä laitteessa on ahterista. Syvältä.

Kilpisjärvi kuittaa ja alkaa nauttimaan upeasta auringonlaskusta.